Palmusunnuntain asetelma johtaa mielikuvituksen Don Quijoteen, joka on ensimmäinen romaani ja syvästi juurtunut juutalais-kristilliseen perinteeseen. Epiikka, kertomataide on Vanhan testamentin jatkoa ja vastasankari, joka ei toteuta sankaruuden luonnonvoimia, muunnos Jeesus nasaretilaisesta.
Hän tulee Daavidin nimeen aasilla.
En tiedä, millainen aasi se oli. Oliko se kenties arkana väenpaljouden takia? Yhtyikö se iloon?
Kuninkaallinen ratsastus, triumffi läpi Jerusalemin, suoraan kuoleman kurvaan.
Tänään tulee virpojia. Tulee sanasta verba, joka on venäjää. Virpominen on ihan Venäjältä, nimittäin. Karjalassa on lausuttu näin:
Uudella vitsalla virvoitan
vanhan kuoren kirvoitan
enkä suurta palkkaa vaadi
enkä velkakirjaa laadi.
Jumala sinua siunatkoon.
sunnuntai, huhtikuuta 01, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Kaveriltani sain useita vuosia sitten tekstarin, joka meni näin:
,,.
('v')
(( ))
" "
Virvon varvon!
Lähetä tää helevetin tipurääpäle riesaks nii monelle ko kerkiät tai sun lopputalves o aivan surkia. Palakka mulle.
Lähetä kommentti