maanantaina, huhtikuuta 16, 2007

Hei me osataan!


Kyttäsin illalla, mistä löytäisin uuden hallitusohjelman. Eipä sitä näin nopeasti mistään saa.

Olisin tietysti katsonut opetusministeriön alaan kuuluvia asioita. Onko huippuyliopistosta, jota vastaan kuulemma järjestettiin mielenosoitus Säätytalon edessä, mainintaa?

Huippuyliopistoa on arvosteltu erityisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin, henkilöstöä ei ole kuultu. Toiseksi, tarjolla olevat korkeakoulut eivät ole edes kansallisella tasolla huippua. Miten ne yhdistämällä saataisiin aikaan kansainvälistä huippua?

Jonkinlaisella intellektuaalisella dopingilla kaiketi.

Huippuretoriikan lisäksi minua risoo termi osaaminen.

Tieto muodostuu kolmesta osa-alueesta: tiedän, että hauki on kala, tiedän hauen ja tiedän, miten hauki ui. Näistä osa-alueista kolmas on osaamista tai taitoa. Miksi vain kolmas tiedon osa-alue olisi olennainen, sillä on vaikea uskoa, että sellaista voisi vaativammilla tasoilla eli siis huipuilla esiintyä muutoin kuin juuri kahden ensimainitun osa-alueen panostuksen seurauksena?

Minusta osaamisretoriikka on infantiilia. Jos olisin kielitoimisto, antaisin suosituksen, että termin osaaminen käyttö kiellettäisiin kaikilta yli 3 vuotiailta. He ovatkin huippuja ja he osaavat.

Mutta kun tiedotustilaisuuden pöydän takana liituraitaiset kertovat, että me osataan ja valmennetaan teitä muitakin osaamaan, tulee olo, että onhan se tuttipullo mukana ja liberot, jotta saataisiin parku pienemmäksi.


Kuva on Wikipedia Commonsista. Lisenssi, jonka kaltaisista uusi superministeriö vastaa, on Creative Common Sttribution Share Alike 2.5 License. Se suuntaus, että monia asioita siirretään opetusministeriöltä kauppa- ja teollisuusministeriölle on aatteeni ja kantani mukaisesti järkeenkäypää ja asioita selventävää. Huippuyliopistokin kuuluisi ilman muuta Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan.
......................................................
Lisäys iltapäivällä klo. 15.30
Hieman postauksen jälkeen katsoin YLE:n tiedotetta, josta ilmenee, että huippuyliopisto toteutetaan.
Ihkun nastassa tunnelmassa mielessä syttyi heti innovaatio: liitetään myös Sibelius-Akatemia huippuyliopistoon. Siellä voitaisiin säveltää Valtion tulo- ja menoarvio tiimityönä. Uusi valtionvarainministeri, josta, käsi sydämellä, en ole kuullut moitteen sanaa, joten luultavasti on hieno kaveri, koska kotipuolessakin arvostavat, voisi laulaa tai resitoida sen eduskunnan juhlaistunnossa, kunhan superministeri on ensin myöntänyt tekijänoikeuden.

3 kommenttia:

mattitaneli kirjoitti...

Hei Petri hyvä,


Kiitos kriittisistä näkemyksistäsi,
jotka pitkälti allekirjoitan.
Lukiot yhdistetään kaikkialla
Suomessa noin 600 opiskelijan
yksiköiksi "säästöjen" takia.
Tämä on jo "visioitu".
Pienet yksiköt kaikilla koulutusaloilla hyvin suurella
todennäköisyydellä tulevat häviämään seuraavan noin 10 vuoden
aikana. Monet sanovatkin, että hyvä, kun pääsee eläkeelle ( jos pääsee) ennen sitä. Itsekin olen
töissä sellaisessa lukiossa, joka
on kai kaikin tavoin luksus tai ainakin
ulkonaisilla kriteereillä mitattuna. Minua huolestuttaa
tällainen tehokkuustendenssi.
Huolestuttavaa on myös se, että
useimmat ihmiset yhteiskunnassamme ovat antaneet jo täysin
periksi. Ehkä he tietävät, että
nämä suunnitelmat ovat sinetöimistä
vaille valmiita.
Summma summarum: Good bye
sivistys ja sivistäminen. Minusta
tärkeintä on kuitenkin sydämen
sivistys, jota voidaan pitää
myös viisauden yhtenä muotona,
jopa G.H. von Wright on muistelmissaan tätä mieltä.

Osaksi tämänkin takia ja tämän kirkkaasti tietäen haluan peräänkuuluttaa kaikkialla
humboldtilaistyyppistä yleissivistystä, vaikka sellaiselle
saatetaan hymyillä, jopa akateemisissa piireissä, jossa
sielläkin "katu-uskottavuus" ja
se, että homma skulaa päällisinpuolin hyvin on nykyään
lähes keskeistä. Siis se, että koko homma näyttää hyvältä ja tehdään maisteriksi ja tohtoriksi valmistumisen maailmanennätyksiä -
substanssista ei niin väliä.

Ajattelen, ihmisestä kuitenkin on tuotantoelämässäkin viime kädessä
kysymys.


Ystävällisesti ja kunnioittvasti Matti

jarvelainen kirjoitti...

Ad Matti
Kasvoin yliopistovuosinani Humboldt-henkeen. Kauheaa on ollut katsella, miten yliopistoparadigma on meillä 1990-luvun puolivälistä alkaen systemaattisesti muutettu toisenlaiseksi. Sellainen vie akateemiselta elämältä motiivin ja synnyttää eläkkeelle pääsyn odotuksen, sangen nuorena.

saturai kirjoitti...

Näin ulkopuolisena..huippuyliopisto kuulostaa hyvältä. osaaminen on sanana inhottava ja liittyy tekniikkaan