Sun, Daly Mirror ja muut tabloidit eivät ehkä julkaisisi aivan näin köyhää otsikkoa kuin tämä tässä, mutta Iltalehti tai levikinedistämiskampanjaansa suorittava maakuntalehti varmaan julkaisisi. Katselin otsikointia Nykäsen hyppäämisistä aamukymmeneltä mietiskellen, että mitäs tässä oikein junnataan.
Hetken päästä selitys löytyi: koneen etuosaan pyyhälsi ihka elävä Tarja.
Kyseessä oli kuulemma luentomatka, jota en ennättänyt London School of Economyyn seuraamaan vaikka käyskentelinkin samoilla raiteilla. Ei ollut ehtinyt Gordon Brownkaan Suomen johtajaa tapaamaan, sisäpoliittisia kiireitä kuulemma. Ei hänellä ollut aikaa minullekaan, mutta syytä ei ilmoitettu.
Halonen oli kehunut pohjoismaista hyvinvointivaltiota.
En nyt tiedä, mitä asiasta ajattelisin oltuani eri puolilla sitä konservatismin pesää, joka aikanaan loi ajatuksen, joka sai nimen wellfare.
Perustoimeentulo ja eläke on kaikille sama, veroprosentteja on kaksi, hieman yli 20 % alle 40 000 ansaitseville ja hieman yli 40 % niille, jotka ansaitsevat enemmän.
Asuntojen hinnat ovat kipeitä. Pieni perheasunto maksaa 200-300 000 puntaa. Palkkataso on kaiketi Suomea hieman korkeampi.
Näiden näkyjen lisäksi kyseessä on tietysti luokkayhteiskunta. Etonin lukukausimaksu on 35 000 puntaa. Huumeongelma rehottaa siellä, sillä tällä väellä on kamaan rahaa. Kurssitarjonta on tavallisen suomalaisen maalaislukion tarjonta.
Etonista mennään Oxbridgeen. Lukukausimaksu on nelisen tonnia. Jokainen college on portilla suljettu yläkansanopisto, jossa on kirkko, kirjasto, ruokailuhuone, opettajien toimistot ja asuntoja.
Ero suomalaiseen järjestelmään on tässä selvä. Opiskelemaan ei mennä yhteiskuntaluokan pohjalta, joskin meilläkin vanhempien taustalla tahtoo vain olla suuri merkitys elämänuralle. Lisäksi koulut ovat avoimia, eivät portin ja aidan takana olevia. Periaatteessa myös niiden opetus on kenen tahansa seurattavissa. Vain tutkinnoista pitää maksaa, vähän.
Lehdessä kerrottiin, että brittien on niin vaikea järjestää hammashuoltoa, että he joutuvat tee-se-itse-hammaslääkäreiksi. Voi olla, että meilläkin ollaan menossa kohti tulevaisuutta, jonka piirissä hampaat porataan omalla Black&D:llä.
Halonen sanoi, että ihan nolotti kehua retostaa. Jos tuon yllä olisi tiennyt, ehkä hän olisi ollut enemmän huolissaan.
Hetken päästä selitys löytyi: koneen etuosaan pyyhälsi ihka elävä Tarja.
Kyseessä oli kuulemma luentomatka, jota en ennättänyt London School of Economyyn seuraamaan vaikka käyskentelinkin samoilla raiteilla. Ei ollut ehtinyt Gordon Brownkaan Suomen johtajaa tapaamaan, sisäpoliittisia kiireitä kuulemma. Ei hänellä ollut aikaa minullekaan, mutta syytä ei ilmoitettu.
Halonen oli kehunut pohjoismaista hyvinvointivaltiota.
En nyt tiedä, mitä asiasta ajattelisin oltuani eri puolilla sitä konservatismin pesää, joka aikanaan loi ajatuksen, joka sai nimen wellfare.
Perustoimeentulo ja eläke on kaikille sama, veroprosentteja on kaksi, hieman yli 20 % alle 40 000 ansaitseville ja hieman yli 40 % niille, jotka ansaitsevat enemmän.
Asuntojen hinnat ovat kipeitä. Pieni perheasunto maksaa 200-300 000 puntaa. Palkkataso on kaiketi Suomea hieman korkeampi.
Näiden näkyjen lisäksi kyseessä on tietysti luokkayhteiskunta. Etonin lukukausimaksu on 35 000 puntaa. Huumeongelma rehottaa siellä, sillä tällä väellä on kamaan rahaa. Kurssitarjonta on tavallisen suomalaisen maalaislukion tarjonta.
Etonista mennään Oxbridgeen. Lukukausimaksu on nelisen tonnia. Jokainen college on portilla suljettu yläkansanopisto, jossa on kirkko, kirjasto, ruokailuhuone, opettajien toimistot ja asuntoja.
Ero suomalaiseen järjestelmään on tässä selvä. Opiskelemaan ei mennä yhteiskuntaluokan pohjalta, joskin meilläkin vanhempien taustalla tahtoo vain olla suuri merkitys elämänuralle. Lisäksi koulut ovat avoimia, eivät portin ja aidan takana olevia. Periaatteessa myös niiden opetus on kenen tahansa seurattavissa. Vain tutkinnoista pitää maksaa, vähän.
Lehdessä kerrottiin, että brittien on niin vaikea järjestää hammashuoltoa, että he joutuvat tee-se-itse-hammaslääkäreiksi. Voi olla, että meilläkin ollaan menossa kohti tulevaisuutta, jonka piirissä hampaat porataan omalla Black&D:llä.
Halonen sanoi, että ihan nolotti kehua retostaa. Jos tuon yllä olisi tiennyt, ehkä hän olisi ollut enemmän huolissaan.
4 kommenttia:
Hei Petri!
Oletpa hienoissa maisemissa! Kävin maaliskuussa vierailulla Lontoossa ystäväni luona, joka on tutkijana tuossa mainitsemassasi LSE:ssä.
Kuningaskunta tarjosi hyvinvointia vieraillekin pääsymaksuttomilla museoillaan: National, Tate, British...(ei pidä unohtaa British National Libraryn käsikirjoituskokoelmia!). Taiteen ja kulttuurin aarreaitat kaikkien ulottuvilla!
Koulutusjärjestelmä on melkoinen. Valtion ylläpitämät koulut ovat kuulemma huonotasoisia ja monikulttuurisuus osaltaan vie opinto-ohjelmia suuntiin, joille oxbridget eivät ehkä ole kovin suopeita.
terv., Salla T.
Salla.
Museot ovat ilmaisia. Washington DC:ssä on sama systeemi. National Galleryssä oli aika hieno Gallen-Kallela.
Yliopistot ottavat nyt pääsykoejärjetelmän käyttöön. Opettajainkoulutus on alamaissa. Alalle pyrkii tyyppejä, jotka eivät kykene pääsykokeissa vastaamaan oikein esimerkiksi tähän: paljonko on 10x10.4?
'yliopistot ottavat nyt pääsykoejärjestelmän käyttöön' tänä vuonnako? ja mitkä yliopistot.
lsehen pääsee 7% hakijoista muistini mukaan
ihmettelin sitä kyllä, sillä rikkaan perheen tyttö, jota mielestäni ei älyllä ole lahjottu sai sieltä pääsytodistuksen..
Sirri
Ainakin Cambridge ja Oxford.
Lähetä kommentti