Tuli mieleen laittaa tuo kuva ja nimittää sitä tässä tehdyllä tavalla juhlapäivän kunniaksi; aloitin näiden merkintöjen jyystämisen tasan vuosi sitten.
Kuvan hahmolla on sen verran historiallista yhteyttä Masseoon, että ko. krääsä on jäänyt taskun pohjalle Assisista, eräästä myymälästä Fransiskuksen basilikan vierestä.
Masseo oli yksi Franssin hyödyttömistä veljistä. Hänestä kerrotaan Kukkasissa seuraavia asioita:
Kerran Masseo kysyi Franssilta, että minne mennään. F käski häntä pyörimään. Kun Masseo oli jo aivan ympäriämpäri, F keskeytti pyörimisen ja kysyi, että minne nokkasi näyttää. Sienaan. Sinne sitten.
Toisen kerran Franssi käski Masseota, joka oli hyvä saarnaaja, tekemään kaikki Paikan tärkeät työt. Muut ihmettelivät, että Masseonko tässä on kaikki tehtävä. He ryhtyivät avustamaan häntä ja näin Franssin salainen intentio toteutui.
Kolmannen kerran taas Franssi tuli täyteen köyhyyden rakkautta ja syttyi tuleen. Hän puhalsi Masseoon, joka lensi keihäänkantaman päähän.
Kukkaset, tarinoita Fransiskuksesta ja hänen veljistään eli I Fioretti di San Francesco pohjautunee 1300-luvun puolivälin paikkeilla vaikuttaneen Ugolino di Monte Santa Marian latinankieliseen kirjoituskokoelmaan Actus beati Francisco et sociorum ejus. I Fioretti on edellisen toimitettu ja lisäyksiä sisältävä käännös.
Jutut tuovat mieleen Chaplinin lyhytpätkät, ja niistä onkin tehty elokuva. Teos sekoittaa historian, legendan ja unelman, joka yksinkertaisesti on elää niin kuin Jeesus. Teos on ollut innokkaan tutkimuksen kohteena 1900-luvun kenties tunnetuimman fransiskaanitutkijan Paul Sabatierin ansiosta. Suomeksi teoksen käänsi Seppo A. Teinonen vuonna 1986.
7 kommenttia:
oletko tutkinut niitä rajoja mitä jumala voi ntehdä ja mitä ei
Siiri
Melko vitsikäs keskustelu tuohon liittyen on keskiajalla kysymys "voiko Jumala luoda kiven, jota Hän ei jaksa itse nostaa?" Siihen vastattiin, että kysymys on mieletön, koska luodessaan kiven Jumala olisi kaikkivaltias ja sitä nostaessaan ei. Kaikkivaltiuden käsitettä fiilattiin siten, että todettiin kaikkivaltiuden koskevan voimaa tehdä sitä, mikä on loogisesti mahdollista. Hieman myöhemmin tehtiin erottelu Jumalan absoluuttisen (potentia Dei absoluta) ja säädetyn (potentia Dei ordinata) välillä. Ennen kuin Jumala loi maailman Hänellä oli mahdollisuus tehdä toisenkinlainen maailma kuin minkä hän loi; Jumala ei seuraa sääntöä vaan luo säännön. Valittuaan vapaasta tahdosta maailman, jonka Hän loi, Hän on sitoutunut siihen eli tahtoo sitä. Mutta mitään absoluuttista välttämättömyyttä ei sellaiselle maailmalle ole jossa elämme.
Onnentoivotukset vuosipäivän johdosta!
Huomasin äskettäin, että Hermann Hessen kirjoituksia Francisckus Assisilaisesta on ilmestynyt Teppo Kulmalan suomentamana (kust. Sanasato) nimellä Assisin Franciscus. Aurinkolaulu on kirjassa mukana.
Mielenkiintoinen tuo Siirin kysymys. Joskus tuntuu, että se on usein ihminen, joka päättää Jumalansakin puolesta.
Jos Jumala on kaikkivaltias hän voi muuttaa myös historiankulun niin, ettei Jerusalemia hävitettykään.
Leonoora, A-H.H
Kiitos, tämä on yhtä juhlaa. Huonekaverinani oli joskus kymmenkunta vuotta sitten Toivo Holopainen, joka kirjoitti tutkimuksen Dialectics in Theology. Se käsittelee 1100-luvun keskustelua jälestäpäin tehdyistä korjauksista kuten muun muassa Marian neitsyydestä. Toisinpäin ajassa kulkeva aihe Augustinuksesta lähtien koskee tulevaisuuden kontingentteja tapahtumia. Cambridge Dictionary of Philosophyssa, jota saa halvalla ja myös Suomesta ja joka on käyttökelpoinen reseptikirja (maailman paras) on S. Knuuttilan artikkeli näistä future contingents -jutuista.
Hei hyvä Petri et alii,
Kiitos kirjoituksistasi ja niissä olleista älyllisesti kíehtovista
kipinöistä!
Viittasit varmaankin Damianiin?
Jotenkin niin stoori meni, että voiko kaikkivaltias Jumala säilyttää kaikkivaltiutensa, jos hän ei kykene palauttamaan neitsyytensä mennettäneelle neitsyyttä ( takaisin)? Damian vastasi kyllä ja perusteli sen jännällä tavalla,
jonka voi lukea Holopaisen kirjasta;)
Tuo Toivo Holopaisen kirja on mun
yksi suosikkikirja. Vaikea,
mutta hienosti kirjoitettu.
Kiitos hänelle ja Sinullekin
kun kerroit siitä.
Muuten tuo kiviparadoksi on "hauska". Jos siihen vastaa
kyllä tai ei, niin vaikeuksissa
on varsinkin, jos haluaa säilyttää
näkemyksensä Jumalan omnipotenttiudesta relevanttina.
Kysymys muistuttaa paljon
kysymystä "joko olet lakannut
lyömästä vaimoasi" -kysymystä.
Muuten, voiko kaikkivoipa Jumala säilyttää silloinkin kaikkivoipaisuutensa, jos hän
rajoittaa kaikkivoipuuttaan niin,
että tekee itsensä välillä kaikkivoimattomasti - ei kai
vai mitä Petri ajattelet?
Tietenkin pitänee muistaa se, että
on olemassa erilaisia todellisuuden
piirejä tai tasoja. Jos näin ajatellaan niin kiviparadoksissa ei ehkä olekaan mitään ongelmaa vaikka siltä aluksi näyttikin.
Ystävällisesti Matti
Hei hyvä Petri,
Sorry vaan, jos muistin jutun
väärin. Tein sen ulkomuistista
ja hieman väsyneenä viikon koulutyöstä.
Mutta jotenkin innostuin ja kirjoitin heti.
Ystävällisesti Matti
Lähetä kommentti