Opera Cava ilmoitti eilen, että se lopettaa toimintansa, ellei se saa elokuun loppuun mennessä lainaa, jolla se kuittaisi viime kesältä syntyneen 300 000 euron tappion. Samassa yhteydessä se toteaa, että Savonlinnan tuki on 17 euroa kun taas sen itsensä tuki 2 euroa.
Luulisin, että laina järjestyy, mutta nouseeko valtionosuus on toinen juttu.
Tappiot syntyivät Paholaisen palkka-ampujasta. Produktio oli vallan tasokas ja mietteitä herättävä, mutta ei tietenkään vedä samalla tavoin kuin Taikahuilu tai menojen kattajaksi apuun huudettu Viimeiset Kiusaukset, joka olikin menestys.
Siinä ongelma: Savonlinna muodostui Martti Talvelan ympärille. Myös Viimeiset Kiusaukset ovat nousseet jaloilleen Talvelan toimesta.
Tosin Jaakko Ryhänen ei jää äänellisesti minun korviini jälkeensä. Erityisesti Tampereella muutama vuosi sitten toteutettu produktio, jossa Ryhänen lauloi, oli musiikillisesti korkealuokkainen.
Nilsiän Louhosareenan ongelma musiikin kannalta on se, että näyttämö on katettu ulko-ilmanäyttämö. Olosuhteet ovat pettua ja hallaa, ellei satu varaamaan hyvää paikkaa.
Myös oopperassa on jotakin pulmallista, rohkenen sanoa. Ensimmäinen näytös on vaarassa muodostua Minna Canthin Työmiehen vaimoksi ennen Riitan kuolinkohtausta, josta varsinainen meno alkaa eli jännite syntyy ja musiikki.
Viittaukset ovat moninaiset. B-a-c-h -aihe niveltyy kansankoraaliin luontevasti. Kolme miestä ja kolme naista viittaavat tietysti Mozartiin ja Taikahuiluun.
Libretto on ekumeeninen. Elonkorjuu, ohjasperät, viikateraudat ja puomi ovat talonpojan ikoneita, joiden läpi tuonpuoleinen avautuu.
Viimeiset Kiusaukset tuo väkeä bussilasteittain, mutta tuoko se sitä vuosi vuoden perään. Ei riitä, huutavat vastustajat Helsingissä, kun Paavo esittää oppineisuuttaan.
Veikkaan, että Opera Cavan on löydettävä jotakin lisäksi. Sen on luotava niin sanottu brändi, mika tarkoittaa perhettä, produktioiden vaihtelevaa kokonaisuutta. Viimeiset Kiusaukset voidaan esittää ehkä kolmen tai neljän vuoden välein, mutta väliin on saatava jotakin, joka ei merkitse yleisötappiota ja toiminnan resurssien vähentymistä, valitettavasti, voisi ehkä sanoa.
Vaikka ei välttämättä. Aineksia kyllä on. Hieno ympäristö ja Ville Rusanen, jonka ei tarvitse kuin avata suunsa ja kansa lentää selälleen, Viimeiset Kiusaukset...Mitä muuta?
1 kommentti:
No mitä muuta? Kolme vuotta operettia ja neljäs kiusauksia. Tuntematonkin menisi. Rissalasta voisi tilata hornetin harjoituslennon, kun miehet seisovat kovennettua. Pyöräilin viikko sitten Nilsiässä, mutta en maitotietä kauemmaksi. Ripustettakoon Satu Vihavaiselle laatta jonnekin ja unohdettakoon koko homma. Lomakylässä on tarpeeksi oopperaa.
Lähetä kommentti