Mikä on saattanut sielut eroon isä Jumalasta? Näin alkaa Plotinoksen viides Enneadi, jota on luonnehdittu myös teologiseksi. Todellakin, "isä Jumalasta".
Plotinos vastaa, että syy on kuvitelma itseriittoisuudesta, henkisestä omavaraisuudesta. Tämän jälkeen hän alkaa tarkastella kolmen hypostaasin, yhden, järjen ja sielun välistä suhdetta, sitä miten sielu on järjen ilmaisu ja järki yhden ilmaisu.
Plotinoksen Enneadit on sarja kirjoituksia, filosofisia esseitä, jotka Porfyrios kokosi yhteen. Kirjoja on 6 ja kirjat jakaantuvat kukin yhdeksään esseeseen tai traktaattiin, tästä teoksen nimi. Kokoelman jälkivaikutus on ollut mittava, sillä sen kirjoitukset muotoilivat niin sanotun uusplatonismin mikä toisin sanoen tarkoittaa, että ne elähdyttivät platonisen perinteen sen uudessa "toimintaympäristössä". Aivan erityisesti Plotinoksen kirjoitukset tulivat tärkeiksi, koska ne vaikuttivat Augustinukseen, joka oli uusplatonikko ja muovasivat näin kristillisen teologian välineellistä kivijalkaa ratkaisevalla tavalla.
Yksi, järki ja sielu on triniteetti. Kiista siitä, millä tavoin se eroaa Augustinuksen triniteetistä, on elänyt näihin päiviimme asti. Erona on pidetty sitä, että Plotinoksen järki on informoitu ja muovattu kun taas Augustinuksen Poika syntynyt. Lisäksi erona on pidetty Plotinoksen triniteetin hierarkkisuutta, kun taas Augustinuksen triniteetti on simultaaninen ja samatasoinen.
Enneadien kriittinen laitos on julkaistu Loebin klassikkosarjassa. Korkeaa kaunokirjallisuutta edustaa puolestaan Stephen MacKennan käännös, joka on julkaistui muun muassa Penguin booksin sarjassa. MacKenna oli entinen pankkivirkailija ja journalisti, joka sattui törmäämään Enneadeihin Pietarissa 1905. Hän päätti omistaa elämänsä sen kääntämiselle. Tulosta on pidetty yhtenä viime vuosisadan merkittävimmistä englanninkielisistä filosofisista töistä.
Penquin booksin laitos on yhden etevimmän uusplatonismin tutkijan, John Dillonin, toimittama. Dillon on varustanut laitoksen alaviittein ja huomauttaa MacKennanin sinänsä harvinaisista käännösvirheistä sekä sisällöllisistä kysymyksistä, jotka lukija tulisi huomata. Laitoksen alussa on MacKennanin oma johdanto, vanhempaa tutkimusta edustava Paul Henryn artikkeli, jossa valotetaan Plotinoksen aatehistoriallista sijoittumista, käännös Porfyrioksen laatimasta Plotinoksen elämänkerrasta sekä Dillonin oma johdanto. Johdantoartikkeleiden kokoelma on hyvä filosofinen oppikirja jo sellaisenaan ja se kannattaa ehdottomasti lukea.
lauantaina, elokuuta 11, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
'Erona on pidetty sitä, että Plotinoksen järki on informoitu ja muovattu kun taas Augustinuksen Poika syntynyt.
Lisäksi erona on pidetty Plotinoksen triniteetin hierarkkisuutta, kun taas Augustinuksen triniteetti on simultaaninen ja samatasoinen.'
*
Mitäs mieltä itse olet?
Äläkä nyt rupia 'loogistelemaan' ja referoimaan.
Saammeko koskaan kuulla Dr. Järveläiseltä omaa mielipidettä?
Ad Rauno
Voi voi, kysyisit nyt jotakin helpompaa, vaikka, että mikä on elämän tarkoitus.
Mielipiteen muodostaminen mistä tahansa on vaikeaa ja vie monta vuotta, mutta näppituntumalta sanoisin, että Augustinus oli kristitty platonikko stoalaisilla lisäyksillä. Se tarkoittaa sitä, että hän ei vain omaksunut ilmaisumuodokseen tai välineekseen Plotinoksen ja kumppaneiden näkemyksiä vaan kannatti niitä myös sisällöllisesti kristillisessä viitekehyksessä. Plotinoksen triniteetti on todellisuuden kuvaus, Augustinuksen Jumalan, siinä ainakin yksi ero. Eroa on mielestäni myös siinä, että käsittääkseni Plotinos ajattelee, että Yksi on Jumala tilassa, jossa tämä ei ole vielä valinnut itseään (Järki ilmaisee sen, mitä Jumala tahtoo olla). Augustinukselle tällaista tilaa ei ole, vaan Sana syntyy ikuisuudessa eli siis ei ole momenttia, jolloin Sanaa ei olisi. Plotinos kirjoittaa kyllä rukouksesta, mutta en usko, että hänen isä Jumalansa on sama rukouksen sisältö kuin abba. En siis usko, että voidaan väittää Augustinuksen triniteettiopin olevan kokonaan erilainen kuin Plotinoksen, mutta en usko, että se voidaan redusoidakaan siihen. Edelleen, Plotinoksen tavoite on filosofinen, hän edustaa uskonnollista filosofiaa. Augustinuksen tavoite on uskonnollinen, hän edustaa filosofista uskontoa.
Lähetä kommentti