Suomen valtio perustettiin Porvoon valtiopäivillä 1809. Ensimmäinen Suomi oli Suuriruhtinaskunta, joka hyödynsi Venäjän infrastruktuuria ja voimavaroja rakentaen itsensä valtioksi valtioiden joukossa.
Heti alkuun syntyi lähinnä ylioppilasliikkeenä ajatus itsenäisestä Suomesta ja suomalaisuudesta.
Toinen Suomi perustettiin 1917. Siitä tuli sisäänpäin sulkeutunut, omaan pienen kansan voimaan luottava valtio, joka ei muodostanut itseään toisten valtioiden avulla vaan omin päin.
Heti alkuun syntyi nationalistinen katsanto, joka väritti suomalaista ajattelutapaa aina jälleenrakennuksen aikakauteen asti.
Kolmas Suomi perustettiin Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä ja Euroopan Unioniin liittymällä.
Emme vielä tiedä, mikä astuu entisten fennomaanisten ja nationalististen asenteiden paikalle maailmassa, jossa kansallisvaltion rooli on kovin kummallinen ja selkiytymätön, kenties tarpeetonkin.
Jokin dynaaminen käsitys on astuva kolmannen Suomen vauhdittajaksi, tai pikimminkin käsitysperhe, brändi.
Ne sanovat nyt kaiken teollistamisen ja fuusioittamisen lisäksi, että ei meillä ole öljyä, mineraaleja, kultaakaan.
Mutta henkisiä jalosteita on.
On panostettava luovaan talouteen, sillä jo aikaisemmin tärkeimpiä suomalaisia vientituotteita ovat olleet design, kapellimestarit ja muutama filosofi.
On luotava suomalaista tyyliä samassa merkityksessä kuin tiedämme, mikä on made in China. Tyyli ei tule olemaan yhtäläinen, mutta niin sanottujen verkostojen kautta syntyy vaihdantaa, vaikutelmien omaksumista, joka omitaan yksilöllisiin tekoihin ja tuotoksiin.
Tällaisena aikana on ihanaa olla nuori, voisi joku Olavi Paavolainen lausua.
Heti alkuun syntyi lähinnä ylioppilasliikkeenä ajatus itsenäisestä Suomesta ja suomalaisuudesta.
Toinen Suomi perustettiin 1917. Siitä tuli sisäänpäin sulkeutunut, omaan pienen kansan voimaan luottava valtio, joka ei muodostanut itseään toisten valtioiden avulla vaan omin päin.
Heti alkuun syntyi nationalistinen katsanto, joka väritti suomalaista ajattelutapaa aina jälleenrakennuksen aikakauteen asti.
Kolmas Suomi perustettiin Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä ja Euroopan Unioniin liittymällä.
Emme vielä tiedä, mikä astuu entisten fennomaanisten ja nationalististen asenteiden paikalle maailmassa, jossa kansallisvaltion rooli on kovin kummallinen ja selkiytymätön, kenties tarpeetonkin.
Jokin dynaaminen käsitys on astuva kolmannen Suomen vauhdittajaksi, tai pikimminkin käsitysperhe, brändi.
Ne sanovat nyt kaiken teollistamisen ja fuusioittamisen lisäksi, että ei meillä ole öljyä, mineraaleja, kultaakaan.
Mutta henkisiä jalosteita on.
On panostettava luovaan talouteen, sillä jo aikaisemmin tärkeimpiä suomalaisia vientituotteita ovat olleet design, kapellimestarit ja muutama filosofi.
On luotava suomalaista tyyliä samassa merkityksessä kuin tiedämme, mikä on made in China. Tyyli ei tule olemaan yhtäläinen, mutta niin sanottujen verkostojen kautta syntyy vaihdantaa, vaikutelmien omaksumista, joka omitaan yksilöllisiin tekoihin ja tuotoksiin.
Tällaisena aikana on ihanaa olla nuori, voisi joku Olavi Paavolainen lausua.
2 kommenttia:
Loikit tuossa jutussasi vähän kuin mustikkametsässä, mutta en halua ruveta kinastelemaan. Noista muutamista filosofeista H. von Wright oli sitä mieltä, että itsenäisen Suomen kulttuuri on niin ohut, että se ei ehkä kestä EU:n paineessa. Minäkin olen kansallisvaltion kannalla, mutta ei sen tarvitse olla mitään nationalistista älämölöä, edes urheiluareenoilla. Presidentti Koivisto ei pitänyt isänmaallisuudellä elämöimisestä, koska se oli hyvien ja luotamuksellisten neuvostosuhteiden lausumattomien periaatteiden vastaista. Hän ehdotti, että urheilijoille soitettaisiin Maamme-laulun sijasta Porilaisten marssia, mutta sehän vasta sotainen biisi onkin. Ehkä Kaarle kahdentoista marssi Narvalla sopisi paremmin.
Muu maa mustikka! Omaa ironiaansahan siinä olisi, että aina kun siniristilippu vedettäisiin salkoon maailmanmestaruuden tai olympiavoiton yhteydessä, soitettaisiin surumarssi globahömppään katoavalle maalle.
Lähetä kommentti