Arkeologia opettaa
vanhan miehen
kasvot
kuin sateeseen unohtuneen hääkakun,
kuuluisivat British Museumiin.
Hän lausuu kiitoksensa sulle sumu
ja lausuu kiitoksensa Jumalalle:
Thank you God for boozie godfathers.
Hän saarnaa Westminster Abbeyssa
- kuinka äiti olisikaan ylpeä . Kaiket illat
koko aikuisen elämäni
hän sanoo syyttäjän kysyessä juotteko,
15 000 savuketta vuodessa.
Wystan on menettänyt kaiken spontaanisuutensa,
hänestä sanotaan.
Hän sanoo:
taide on tapamme murtaa leipää
kuoleman kanssa.
W. H. Auden: Arkeologia:
Arkeologin lapio
uppoaa asuntoihin
jotka vapautuivat kauan sitten
kaivamattomaan todisteeseen
elämän teistä joille kukaan
ei nykyisin edes unissaan viittoisi.
Sillä ei kellään ole paljonkaan sitä
mistä saisimme perusteet todistukselle:
siinä vasta onnekas tyyppi!
Me kyllä tiedämme että ihminen,
pelosta tai liikutuksesta,
on aina haudannut Omat kuolleensa.
Se mikä hävitti kaupungin,
tulivuorenpurkaus,
tositörkeys
tai ihmislauma
kipeä orjille ja kunnialle
on visuaalisesti päivänkirkas,
ja olemme vissejä että
heti kun palatsit oli pystytetty
valtiaat
sikailtuaan seksillä
haljettuaan imartelusta
varmaankin sanoivat usein että hohhoijaa.
Mutta entäs pikku jyvälaari, merkitseekö se
nälkävuotta?
Missä kolikoiden jono
katkeaa, tulisiko siellä olettaa
jokin suurempi katastrofi?Ehkä. Ehkäpä?
Seinämaalaukset ja patsaat
vilauttavat sen
mitä Vanhat kumarsivat,
mutta emme voi sanoa
millaisissa tilanteissa he punastuivat
tai kohauttelivat olkapäitään.
Poeetat ovat opettaneet meille myyttinsä,
mutta kerro, mistä he ne nappasivat?
Mikä järkytys!
Kun norjanmiehet kuulivat myrskyn mylvivän
uskoivatko he tosissaan:Thor takoo!
Ei, sanoisin. Panisin pääni pantiksi
että he kaikki ovat pitäneet myyttejä
tarinoina,
että niiden arvo
on taata vapaus
rituaalisille toiminnoille.
Vain riiteissä
voimme kääntää selät kummallisuuksillemme
ja olla totisesti kokonaisia.
Ei niin että kaiken riitin
tulisi mennä tasan,
jotkut niistä etovat.
Ei ole mitään mistä Ristiinnaulittu
pitäisi vähemmän
kuin hänen mielikseen järjestetystä teurastuksesta.
CODA
Arkeologia
antaa ainakin yhden opetuksen
joka todistaa, että kaikki
koulukirjamme valehtelevat.
Se mitä ne kutsuvat Historiaksi
ei anna aihetta elämän korskaan,
sen on tehnyt sellaiseksi kuin se on
meissä oleva kriminaali.
Hyvyys on ajattomuus.
Wystan Auden: Arkeologia (kokoelmasta Thank you Fog)
vanhan miehen
kasvot
kuin sateeseen unohtuneen hääkakun,
kuuluisivat British Museumiin.
Hän lausuu kiitoksensa sulle sumu
ja lausuu kiitoksensa Jumalalle:
Thank you God for boozie godfathers.
Hän saarnaa Westminster Abbeyssa
- kuinka äiti olisikaan ylpeä . Kaiket illat
koko aikuisen elämäni
hän sanoo syyttäjän kysyessä juotteko,
15 000 savuketta vuodessa.
Wystan on menettänyt kaiken spontaanisuutensa,
hänestä sanotaan.
Hän sanoo:
taide on tapamme murtaa leipää
kuoleman kanssa.
W. H. Auden: Arkeologia:
Arkeologin lapio
uppoaa asuntoihin
jotka vapautuivat kauan sitten
kaivamattomaan todisteeseen
elämän teistä joille kukaan
ei nykyisin edes unissaan viittoisi.
Sillä ei kellään ole paljonkaan sitä
mistä saisimme perusteet todistukselle:
siinä vasta onnekas tyyppi!
Me kyllä tiedämme että ihminen,
pelosta tai liikutuksesta,
on aina haudannut Omat kuolleensa.
Se mikä hävitti kaupungin,
tulivuorenpurkaus,
tositörkeys
tai ihmislauma
kipeä orjille ja kunnialle
on visuaalisesti päivänkirkas,
ja olemme vissejä että
heti kun palatsit oli pystytetty
valtiaat
sikailtuaan seksillä
haljettuaan imartelusta
varmaankin sanoivat usein että hohhoijaa.
Mutta entäs pikku jyvälaari, merkitseekö se
nälkävuotta?
Missä kolikoiden jono
katkeaa, tulisiko siellä olettaa
jokin suurempi katastrofi?Ehkä. Ehkäpä?
Seinämaalaukset ja patsaat
vilauttavat sen
mitä Vanhat kumarsivat,
mutta emme voi sanoa
millaisissa tilanteissa he punastuivat
tai kohauttelivat olkapäitään.
Poeetat ovat opettaneet meille myyttinsä,
mutta kerro, mistä he ne nappasivat?
Mikä järkytys!
Kun norjanmiehet kuulivat myrskyn mylvivän
uskoivatko he tosissaan:Thor takoo!
Ei, sanoisin. Panisin pääni pantiksi
että he kaikki ovat pitäneet myyttejä
tarinoina,
että niiden arvo
on taata vapaus
rituaalisille toiminnoille.
Vain riiteissä
voimme kääntää selät kummallisuuksillemme
ja olla totisesti kokonaisia.
Ei niin että kaiken riitin
tulisi mennä tasan,
jotkut niistä etovat.
Ei ole mitään mistä Ristiinnaulittu
pitäisi vähemmän
kuin hänen mielikseen järjestetystä teurastuksesta.
CODA
Arkeologia
antaa ainakin yhden opetuksen
joka todistaa, että kaikki
koulukirjamme valehtelevat.
Se mitä ne kutsuvat Historiaksi
ei anna aihetta elämän korskaan,
sen on tehnyt sellaiseksi kuin se on
meissä oleva kriminaali.
Hyvyys on ajattomuus.
Wystan Auden: Arkeologia (kokoelmasta Thank you Fog)
2 kommenttia:
Mozartin ja Sibeliuksen jollain lailla.
En ole perehtynyt vapaamuurareiden toimintaan muuta kuin siltä osin, mitä lehdissä kirjoitetaan. Minulla on käsitys, että se on hieman samanlainen kaveripiiri kuin leijonat ja rotaryt, mutta siihen sisältyy enemmän uskonnollisia rituaaleja muistuttavia toimintoja sekä niihin liittyviä uskomuksia. Kaverini Luukkasen kanssa kerran perustimme Tomppeliherrat.
Lähetä kommentti