Eilen kirjoitin graduista, ja tämä on jatkoa.
Ernst-Moritz-Arndt-Universität Greifswaldin filosofian laitoksella näkyy ilmestyneen gradu nimeltä Das Undenkbare fühlen - Religiose Gefühle im Licht einer modernen Emotionskonzeption, jonka on kirjoittanut Alexander Kühn.
Gradun dispositio ja johdanto on netissä. Katselin kolmilukuista dispositiota ja havaihduin, että jopas näyttää tutulta. Semminkin luku II ja erittäinkin sen alaluku 2 Religiöse Emotionen, 2.1. Die Struktur religiöser Gefühle, 2.1.1. Die Dimensionen der Objektwahrnehmung, 2.1.2. Die Dimension der Tiefe, 2.1.3 Die Dimension der Pragmatik.
Mitäs täällä tällaista, kunnes luin (ylpeänä, myönnän) johdannon: "Ich werde mich dafür auf eine systematische Darstellung der spezifischen Struktur religiöser Gefühle beziehen, die unlängst von Petri Järveläinen im Kontext einer grösseren Arbeit vorgelegt worden ist."
Hoi, mikä yliopisto, kuka professori ohjaana, yks lippu äkkiä ja sinne!
Okei, asiasta tuli mukava tunne, mutta ei sentään liikaa. Tunteessa on kiinnostavaa se, että on standardia, että graduissa käytetään vanhempien tutkijoiden teorialuonnoksia, kuinkas graduja muuten tehtäisiin. Varmaankin jokaisen yliopistovirassa olevan tutkimuksia hyödynnetään graduissa.
Jostain syystä huomaan vain, että ilmiön osuminen kohdallani ulkomaiseen yliopistoon tuntuu eksoottiselta, ja sallittakoon asian muistiinmerkitseminen blogiin.
torstaina, toukokuuta 10, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Et ole mikään turha jätkä. Ja tämän sanon ihan ilman ironiaa.
Ad Rauno Räsänen
Rehellisesti sanoen kommenttisi on mukavampi kuin jos olisit sanonut saman asian negaation, mutta ilman ironiaa.
Akateemisessa maailmassa tuntee olevansa joskus se Kummelin strepteasetankoa pitkin luikerteleva tyyppi, josta muut toteavat: toi on turha jätkä!
Oletko 100% varma että se opiskelija ei ole tehnyt plagiaattia?
Niitähän nykyään on joka toisella oksalla, yks ministerikin semmosen teki mutta sai pitää tittelinsä Oulun yliopistosta.
Moraalia ei ole, ehkä sitä ei ole ikinä ollutkaan.
No, uskon että sinulla on opetuslapsi! Se on kyllä varmaan hauskaa, jos se ei jatkuvasti toista sinua.
Kyllä, kyllä sinun täytyy se tavata! Ties vaikka istuisi jalkojesi juureen.
Ad Ripsa
Suoraan sanoen en ole ihan varma mistään, mutta pienet etsintäkuulutukset täytyy tehdä. Plagiaatilta työ ei kylläkään vaikuta. Plagiaateissa ei mainita, mistä ne on plagioitu.
Seuraavassa kertomastani asiasta ei ole pidetty juurikaan meteliä - tietääkseni - eikä Heikki Kannisto vaatimattomana miehenä kai ole halunnutkaan pitää meteliä.
Mutta Jussi Kotkavirta mitä ilmeisimmin 'nappasi' erääseen kirjaansa Kanniston luennoillaan (1993?) esittämän - sittemmin melko laajalti siteeratun - jaottelun filosofisen antropologian alueelta.
Korkavirta oli osallistunut Kanniston luentoihin (Kannistolla on osallistujien käsialalista), mutta vaikka kyseessä on näin 'selvä tapaus', Kotkavirta käytti seuraavassa kirjassaan Kanniston mallia ikäänkuin se olisi ollut hänen omansa - siis ilman minkäänlaisia referenssejä mallin varsinaiseen muotoilijaan.
Malli nimittäin oli nimenomaan Kanniston oma versio - ei pelkkä plagiaatti, ja omasi siten kaikki ominaisuudet, joita ko. idean riippumattomuus muista vastaavista edusti.
Törkeää. Kannisto - tämän asian minulle kertoessaan - ei kuitenkaan halunnut enää puuttua juridisesti asiaan, mutta jälkeenpäin on kyllä tultu tietämään, että Kotkavirtaa voinee pitää akateemisen maailman eräänä - hyvin tyypillisenä 'keinottelijana', jonka asiantuntemus on paitsi kovin kirjaimellista ja kuivaa myös vailla ymmärrystä saksalaisen idealismin myyttisistä, historiallisista ja nationalistisista perusintentioista.
Mutta yhtä kaikki - Kotkavirta on skolaari, joka ei kykene esim. täysin 'epäluotettavan' Egon Friedellin tavoin kuvaamaan historiaa avoimesti ja elävästi - vaan istuu 'kivellään' kuin oraakkeli, joka odottaa, että joku kysyisi häneltä paljonko on 2+2, vaikka kysymys olisi esimerkiksi Freudista ja psykoanalyysista.
Itse en menisi kysymään vastausta. Jo Kotkavirran alkuperustelut saavat minut nukahtamaan...
Lähetä kommentti