Nythän on niin, että tänäpäivänä saatan kirjoittaa vielä enemmän puutaheinää kuin tavallisesti.
Sanomani perustuu pitkälti epäluotettavaan ulkomuistiin ja siksi ajautunen tässä kirjoituksessa tilanteeseen, jota ei voi käsikirjoittaa.
Mutta asiaan, to begin with, kaikkihan tietävät, että rannekellon kehitti Palek Philippe 1800-luvulla semminkin naisten käyttöön.
Se sopi naisille parahultaisemmin kuin taskukello, jollaisia itsellänikin on kaksi. Ensimmäisen hankin ensimmäisillä kirjoitustuloillani teininä. Toisen ostin pari vuotta sitten rapaisesta kylästä Pietarin takaa 70 ruplalla. Se on tyyppiä, jota pitää ravistella, jotta se kävisi. Takana on Leninin kuva.
Luin muuten taannoin Leninin elämänkerran, jossa kerrottiin, miten tavattomasti hänen täytyi opiskella asioita ulkoa koulussa, mutta se ei ole tarinani aihe, muutoin kuin siltä osin, että ulkomuistini saattaa pettää.
Ulkomuistini mukaisesti rannekello ja erityisesti sen sarjatuotanto oli ylikiva keksintö erityisesti naisille siksi, että se auttoi sopeutumaan tehdastyöhön.
Toinen tärkeä instrumentti oli ergonomian synty. Ergonomia oli tiede, jonka tehtävänä oli vääntää ihmisen asento sellaiseksi, että se oli konetta myötäilevä. Ainaskin kutomoissa.j
Naisille (ja lapsille) kellot ranteeseen ja sopivasti ergonomiaa. Vaihtoehto oli kerjääminen ja prostituutio.
Yllä oleva on vapaa ja liioitteleva tulkintani niin sanotusta teollisesta vallankumouksesta.
Luultavasti se on ihan väärin, mutta en malta olla miettimättä erilaisten työaikamittareiden ja näyttöpäätteen suhteen annettujen asento-ohjeiden yhteyttä 1800-luvun sattumuksiin enkä lisäksi osaa oikein käsitellä tietotekniseksi vallankumoukseksi luonnehdittua aikakauttamme irrallaan tästä edellisestä vaiheesta.
Enkä malta olla kysymättä, että yhdistääkö sykemittari kellon ja ergonomian teollisia ja ihmisen instrumentalisoivia ulottuvuuksia.
Ne, jotka taitavat historiaa paremmin, voivat nyt auttaa pidemmälle. Tärkeintähän on huomauttaa, että kellot ovat kiehtovia esineitä.
Mutta suoraan sanoen taidan ottaa käyttöön taskukellon.
Mikä toimenpide on kansalaistottelemattomuutta.
perjantaina, toukokuuta 11, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Sanonta "nythän on niin", on jo itsessään puutaheinää.
Kuten myös tänäpäivänä ja tilanteen käsikirjoittaminen.
On minulla Kiinasta tuotu taskukello. Ensimmäisen taskunauriini ostin DDR:stä paikallisten suomalaisten varoituksista huolimatta. Sanoivat, että kun sen panee pöydälle, se liikkuu hiljakseen eteenpäin eikä käy kauan. No, kävi muutaman kuukauden. Ostin itselleni rippilahjaksi Leijona-merkkisen kellon Joensuusta. Vähitellen alkoi ranne vihertää ja nuppikin sileni vetämättömään kuntoon.Jotkut hankkivat kellon jo ennen rippikouluikää paperia keräämällä. Kellokalle oli työnantajan edustaja, joka mittasi työsuoritukseen käytettävän ajan, jonka mukaan orjakontrahdit laskettiin. Kemppinen tietää kelloista kaiken esineellisen ja aineellisen ja Räsänen brändin ja fetisismin.
Lähetä kommentti