Ohjeita hengellisten liikkeiden käsittelemiseksi

Menee sormi suuhun, jos kysytään, mitä poikkeavalle hengelliselle liikkeelle pitäisi tehdä tai mitä siitä pitäisi ajatella.

Asiassa auttaa sen tietäminen, että hengellisellä liikkeellä näyttää olevan sisäisiä kehityslakeja, joita sen kulku noudattaa.

Ensin on innostus. Sitten tulee törmäys valtauskonnollisuuden kanssa. Tämän jälkeen hengellinen liike alkaa jäsentyä ja organisoitua. Yleensä tapahtuu johtajakriisi ja syntyy sisäinen valtataistelu. Liike selvittää sisäistä tilaansa ja kuohuu. Vähitellen tilanne laantuu. Liike organisoituu joko omaksi järjestelmäkseen tai assimiloituu osaksi valtauskonnollisuuden instituutiota.

Sitä ei välttämättä tapahdu, kuten kirkkohistoriassa aikaisemmin esitettiin, että jostakin tulee joku ja saattaa liikkeen "terveen opin uomiin". Tilanne on paljon hajanaisempi ja sattumanvaraisempi.

Teetpä mitä teet, lisäät vain löylyä kulloiseenkin kehitysvaiheeseen. On tulia, joiden pitää vain antaa palaa. Kyllä ne aikanaan sammuvat.

Hengellistä liikettä muistuttavia ilmiöitä ovat lyhytkestoisemmat kampanjat ja populistiset virtaukset.

Niiden kehityskulku on seuraava:

Se ei ole outoa, että populismi kerää ihmisiä. Outoa olisi, jos niin ei kävisi. Älä siis hämmästy tästä. Koska kyseessä on lasten leipä eli sisällyksetön hötö, into laantuu kyllä melko nopeasti. Älä puutu tilanteeseen, koska poltat näppisi, luot tilaa marttyyritunnelmien synnylle ja jaat mielipiteitä kuin juorulehden etukansi. Anna niiden hillua, muista se.

Mikäli populismi tapahtuu valtauskonnon institutionaalisissa puitteissa, kehitys jatkuu siten, että järjestetyissä tilaisuuksissa käy satunnaisesti melko paljon väkeä. Arimmat tai vakiintuneempia näkemyksiä kannattavat valtauskonnollisuuden edustajat jäävät tilaisuuksista pois. Lopputulos on se, että tilaisuuksiin osallistuvien määrä vähenee hieman: ne, jotka etsivät hetken elämystä, siirtyvät hakemaan sitä muualle ja vastaavasti vakiintuneesta osallistujakunnasta osa on jäänyt pois.

Se on: syntyy ihastusta, mutta myös pelästystä ja vihastusta. Jälkimmäiset elävät tässä maailmassa pidempään. Kuten myös turtumus, joka on lopputulema, tyhjyys.

Yleinen kirkkohistoriallinen laki on tämä. Voimakas ja profiloituva hengellisyys on sekularisaation keskeinen airut. Se kiihdyttää pienen joukon uskonnollisuutta, mutta työntää elämyksiä jakamattoman väen ulkopuolelle. Asia käy ilmi esimerkiksi ehtoollisellakäymistilastoista. Kun oikeassaolo ja löytäminen saapuvat areenalle, aremmat tahot, jotka eivät löydä, vaikka etsivät, alkavat kokea itsensä asiasta osattomiksi. Syntyy suruttomien lauma.

Ohje: älä sano, älä tee mitään. Odota. Tuulen käytyä tehtäväsi on siivota lattioita, lohduttaa nälkäisiä, jotka putosivat kovasta menosta.

Lisäys klo. 9. 30

Muutin blogin templaten mustavalkoiseksi ikään kuin vihjaten, että olen rajoittunut henkilö ja tekemisissä papiston kanssa. Lisäksi määritin blogia siten, että sen etusivulla näkyy vain viimeisin teksti. Muut ovat arkistossa klikattavissa. Merkittävin muutos on kommenttimoderoinnin käyttöönotto. Blogiin ei ole ilmestynyt ongelmallisia kommentteja, mutta koska blogi voidaan tulkita verkkojulkaisuksi, on sen pitäjä vastuussa siitä, mitä siinä ilmestyy. Tästä syystä kommentit ilmestyvät näkyviin vasta sen jälkeen, kun olen lukenut ne itse. Tuli siis lisähommia. Nettimaailmassa tapahtuvien 'hyökkäysten' ym. väärinkäytösten takia myös täällä periferiassa on syytä ottaa käyttöön käytänteitä, joiden soisi olevan yleisiä.