Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Filosofisia, teologisia ja kirjallistaiteellisia huomioita taivaan ja maan väliltä vitsein ja vakavasti. Postaus milloin huvittaa. Philosophical, theological, and poetical remarks on everything both seriously and with humour posted when inspiration appears, according to the idol about 100 visits and 200 views day after day, meaning 3000 visits and 7000 views a mounth.
Arkisto/Blog Archive
-
▼
2007
(267)
- ► marraskuuta (9)
- ► heinäkuuta (15)
-
▼
toukokuuta
(31)
- Maailman monet ihmeelliset asiat
- Professorin mielensisältö
- Osmo, valtionkonttorinjohtaja
- Amazonin ihmeitä
- Helluntaina
- Taas niityt vihannoivat
- Laatukoulut
- Muisto Johannes Virolaisesta!
- Taksissa öiseen aikaan
- Serbian taivaan yllä
- Toissailta
- Exaudi
- Sibeliuksen paikantamisesta
- Yliopiston idea
- Autolla ajoa tuulisessa säässä
- Ohjeita hengellisten liikkeiden käsittelemiseksi
- Katolista hapatusta
- Hajanaisia mietteitä
- Ahtaalla
- Pipit ja papit
- Esinehistoriaa ja ergonomiaa
- Itse itseään tutkien
- Yleiseksi valistukseksi
- Ama nesciri
- Helmin päivänä
- Taivaan kansalaisia
- Kiusaus
- Isä-äiti
- Ongelmanasettelu
- Paluu arkeen
- Toukokuu
- ► huhtikuuta (30)
- ► maaliskuuta (22)
- ► helmikuuta (30)
- ► tammikuuta (32)
-
►
2006
(30)
- ► joulukuuta (30)
Laiskuus on reippautta!
5 kommenttia:
'On suuri sun rantas autius, sitä sentään ikävöin, miten villisorsan valitus soi kaislikossa öin.'
'Joku yksinäinen eksynyt, joka vilua vaikeroi, jok' on kaislikossa kierrellyt eik' emoa löytää voi.'
'Istun järven rannalla ja katselen laineita läikkyviä. Odottelen rakkaalta kullaltani ilosia sanomia.Oi jos järven laineet veisi tervehdyksiä hälle multa. Kaipaukseni silloin tietää saisi oma kulta.'
Hei ystävät,
Kiitos Teille hienoista sanoista.
En tiedä kuinka leijailisin
ehkä otan siivet taskustani
kosketan niillä järven pintaa
joka tapauksesa pian olen
siellä minne kaipaan
Tahdon jakaa tämän kokemukseni
niin moneen osaan että siitä
kaikki tulevat onnnellisiksi
Ystävällisesti Matti
Tyttö istui kivellä ja kivi oli sileä ja vesi sitä lirutteli.
Muuan Kerttu Sorsa kirvoitti minut kirjoittamaan muistiinpanojeni marginaaliin, että olen villisorsaa kuunnellut mä päivin sekä öin.
"Lähetä leipäsi vetten yli, sillä ajan pitkään sinä saat sen jälleen. Anna osa seitsemälle, kahdeksallekin, sillä et tiedä, mitä onnettomuutta voi tulla maahan."
Lähetä kommentti