Mikäli arvon lukija tuntee hiukkasen yksinäisyyttä, kuvakavalkaadimme näkötornista tarjoaa tänä aamuna mahdollisuuden samaistua saareen.
Liikuttava, mielestäni.
Olen mietiskellyt Väisälänmäen, jossa näkötorni sijaitsee, kohtaloa. Tulee viedyksi vieraat sinne ja ylpeänä pauhatuksi, mutta samalla, kun ajaa jossakin Italiassa vuorenrinnettä, miettii, että mitä esiteltävää tässä mäessä on, kun teillä on kotipihassannekin sellaiset.
Toisaalta. Muutama siellä syntynyt maalaus kuten Raatajat rahanalaiset eli Kaski ja makaavat rengit, ovat kohottavia. Eikä tämä näkymäkään kilpailukyvytön ole.
Kotimaan matkailun yleistilanne on eräässä mielessä se, että sitä ei ole. Mutta jos otat teltan mukaan, lähdet pyöräilemään ja tyydyt muihin kuin hotelleihin, nähtävää kyllä riittää eikä matka tule edes kovin kalliiksi. Mistä tahansa löytää majapaikkoja noin 30 euron hintaan eli kolmasosan hotellihuoneen hinnasta.
Takana on nyt neljäs yö teltassa, kotipihalla kylläkin. Ehkä ylistävät ajatukset johtuvat happimyrkytyksestä.
2 kommenttia:
On tullut telttailtua Portaanpään viheriöllä ja samalla reissulla tullut käytyä Väisälänmäelläkin. Näkötorni on tuettu aika hyvin vaijereilla, sillä heti kun se oli satu pystyyn, niin isänmaan toivot yrittivät sen kaataa. Tornista näkyy hiekkakuoppa, kun meinasivat rahdata pois koko harjun. Puijon tornistakaan siellä ei pääse eroon. Kaiteessa on merkki, mihin suuntaan täytyy katsoa. Sieltä sain melko hyvän panoraamaotoksen, kun pyörin ympäri ja räpsin.
Joku arveli blogissani, että jospa ihminen on sittenkin saari. Aina voi kyseenalaistaa ja argumentoida.
Näkötornin vieressä on kiva nuotiopaikka.
Lähetä kommentti