Sunnuntain aiheena on totuus ja harha. Teksti käsittelee kansankiihottajia, lipevää väkeä, joka temppuilee.
Näiden menestys on taattu, mutta jälki rujo.
Matt. 7: 15-23: Jeesus sanoi opetuslapsilleen: »Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Hedelmistä te siis tunnette heidät. Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon. Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.’ Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!’»
sunnuntaina, heinäkuuta 29, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Löytyisikö tälle jonkinlaista järkevää eksegeettistä selitystä.
No jaa, en tiedä onko järkeviä. Sattui tuosta hyllystä käteen esimerkiksi Eduard Schweizerin kommentaari Matteuksen evankeliumista Das Neue Testament Deutsch -sarjassa. Se liittää tekstikohdan varhaisen seurakunnan tilanteeseen ja siihen, miten erilaisia kiertäviä johtajaehdokkaita esiintyi. Mittariksi seurakunnan apostolisuudelle tehtiin Jeesuksen tunnustaminen Herraksi, mutta kommentaarin mukaan tekstikohta huomauttaa siihen liittyistä heikkouksista. Kysymys on mielenkiintoinen, koska se nostaa esille ongelman: millä tavoin teksti selventyisi, jos sitä selitetään. Sanooko se jotakin uutta, jos tiedämme, että se liittyy tiettyyn ajankohtaan ja elämäntilanteeseen?
"Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon."
Välikäsien kautta saatu tieto taivaallisen isän tahdosta ei aina vakuuttane kaikkia.
Täytyy ruveta soveltamaan, muuttamaan "suurempaa tahtoa" omiin tarkoituksiin sopivaksi.
Selitykset, varsinkin, jos niillä voidaan vapauttaa ihmisiä epätosista peloista, vääränlaisesta syyllisyksistä, ovat paikallaan. Ja varsinkin historiallista faktaa ja ajankohtia täytyy mielestäni korostaa enemmän kuin mitä saarnastuoleista nykyisinkin loitsutaan.
Tuo ko. vertaus kyllä sopii aina ja kaikkialle, eli se on ajaton. Tosin tarkennus tapahtuma-aikaan ja tapoihin laajentaa, rikastuttaa näkövinkkeliä
Mikä uskontokunta, millainen uskovainen nykyisin olisi sovelias oikeanlaiseksi profeetaksi? Olisi mielenkiintoista tietää missä hän asuu, mitä uskontoa palvelee, kuka hän on?
Ad Leonoora. Sinäpä sen sanoit. Sen analyyttisemmin pohtimatta ensimmäinen mieleen tullut ajatukseni oli, että ehkä uusia profeettoja ei enää tule.
Toisaalta voi ajatella myös siten, että heitä on ja tulee aina olemaan.
Eri asia sitten on kenelle he ovat kelvollisia, kenelle eivät, ja miksi niin on kuin on.
Lähetä kommentti